Katsoin tämän aikoinaan teatterissa ja nyt uudelleen televisiosta, ihan varmistaakseni onko mielipiteeni elokuvasta yhä sama. On se. Yleensä vältän juonipaljastuksia näissä merkinnöissä, mutta tässä tapauksessa se ei tule onnistumaan, sillä Daredevil on aina ollut yksi mielihahmoistani Marvel-universumissa, joten neuvoisin sellaisista häiriintyviä lopettamaan lukemisen tähän.

Teknisesti elokuva on hyvä, soundtrack vallankin mainio ja varsinkin ääneen liittyvillä efekteillä leikitellään kivasti. Mutta juonessa on niin monta kohtaa väärin, että en edes tiedä mistä aloittaa! Batman, X-Men ja varsinkin Spider-Man olivat todella hyviä leffoja siksi, että niiden käsikirjoituksissa älyttiin pitää kiinni niistä asioista, jotka tekivät tarinasta oikeasti hyvän. Miksi siis Daredevil on revitty täysin kappaleiksi?!? Ainoa osa leffaa, joka pysyi edes jotenkin kutenkin aitona, oli aivan alun kasvutarina ja siinäkin oli virheitä. :(

Ensinnäkin, kuka ihme sai päähänsä, että Ben Afleck pystyisi näyttelemään DD:tä? DD:n yksi kantavia luonteenpiirteitä on jatkuva sisäinen konflikti. Alkuperäisten tarinoiden parhaimmistossa Matt Murdock on enimmän osan aikaa täysin psykoosissa! Afleck ei pysty esittämään sellaista. Hän ei pysty edes esittämään sitä vesitettyä kuiskausta tuohon konfliktiin päin, jota elokuvan käsikirjoitukseen oli jätetty... Ja eikö käsikirjoittaja tiennyt, että DD ei koskaan, koskaan tapa? Yksi DD:n ikuisia ongelmia on aina ollut se, että hän toimittaa pahikset oikeuteen, joka useimmiten toimittaa heidät takaisin kadulle ennemmin tai myöhemmin. Matt Murdock on kuitenkin lakimies, hän uskoo järjestelmään, sekä katolilainen, vaikkakin horjuva sellainen. Älä tapa on hänellä selkäytimessä. Leffassa hänet esitellään tappajana... *sattuu*

Ja missä oli nuoren pojan urhoollinen teko, joka johti sokeuteen? Miksi vesittää yksi Marvel-universumin klassisimpia syntytarinoita? Ja en oikein jaksa uskoa, että nuori poika oppisi hallitsemaan aistejaan noin helposti eli missä on mystiikka ja salaperäisyys, missä DD:n opettaja Keppi? Sen lisäksi, että yksi mielihahmoistani, aina yhtä äksy Keppi on jätetty pois, toinen lemppari, urhea ja rehellinen reportteri Ben Urich, joka saa selville DD:n salaisuuden, muttei paljasta sitä, on suorastaan tuhottu. Daily Buglen selkärangasta on tehty roskalehdistön kirjoittelija! Anna mun kaikki kestää...

Seuraavaksi jään miettimään, että jos kerran Murdock kasvoi Hell's Kitchenissä ja on nyrkkeilijän/satamatyöntekijän(/kovistelijan) poika, ja Murdockille ja hänen kumppanilleen Foggylle maksetaan kampeloissa, niin mistä ihmeestä ne kaikki hienot lelut ovat peräisin?!? Joku taisi nyt sekoittaa DD:n ja Batmanin keskenään... DD:llä ei koskaan ollut salaista tukikohtaa tai hauskoja leluja, pelkkä punainen puku ja keppi vain. Keppi sai joskus erikoisempia piirteitä, mutta ei koskaan mitään, mitä ei voisi rakentaa ihan tavallisessa harrastelijan työpajassa. Sheesh!

Vielä viimeinen pikkuhuomio. Michael Clarke Duncan on mainio näyttelijä ja tekee ihan ok suorituksen Kingpininä, mutta silti, oliko koko leffan ainoan mustan näyttelijän oltava se pahin takapiru? Varsinkin, kun alkuperäinen Kingpin oli valkoinen mies. Ottaen huomioon USA:n rotuongelmat jne, toivon tosiaan, että Kingpinin väri vaihtui vain ja ainoastaan siksi, että tekijät olivat sitä mieltä, että Duncan oli paras mies näyttelemään osaa...

Kaiken kaikkiaan siis minä en todellakaan pidä tästä elokuvasta. Jos ei tunne alkuperäistä sarjakuvaa, elokuva voi olla ihan ok, sillä onhan se ihan toimiva action-leffa ja efektit sekä soundtrack ovat hyvin tehtyjä. Mutta jos tuntee alkuperäisen tarinan ja tietää mitä kaikkea herkullista se pitää sisällään, tämä elokuva on täysi pettymyt. Miksi miksi elokuvan tekijät eivät lukeneet Frank Millerin uudelleen kerrontaa tarinasta, se olisi ollut täydellinen elokuva DD:stä? *nyyh*

Daredevil leffa

Oikea DD netissä (fanisivut)

Ajatuksia

Kaiken tuon purkautumisen jälkeen muita ajatuksia ei paljoa enää ole, mutta muutama kuitenkin. :) Syy siihen, että pidän oikeasta DD:stä niin paljon, on siinä, että kaikista sankareista hänelle hänen "uravalintansa" tuottaa eniten moraalista päänvaivaa. Päivisin hän on lakimies ja ironista kyllä hän uskoo järjestelmään. Silti öisin hän rikkoo lakia ja jakaa omankädenoikeutta niille, jotka pääsevät järjestelmästä kuin veräjästä. Hän lupasi isälleen, ettei tappelisi, ja sitä lupausta hän rikkoo joka kerta kun vetää trikoonsa niskaansa. Ja kaiken päälle hän on katolinen ja vaikka monasti hänen uskonsa onkin heilunut, se ei ole koskaan sammunut kokonaan. Ja senkään mukaan hänen ei ole tarkoitus tapella. No, uuden evankeliumin mukaan ainakaan... Nope, DD:llä ei ole vankkaa uskoa siihen, että voima tuo vastuun, eikä pakottavaa tarvetta korjata vääryyksiä. Sen sijaan hän pettää kaikkia rakkaitaan aina, kun lähtee kaduille ja siitä huolimatta hän tekee niin. DD epäilee itseään, tekemisiään ja motiivejaan jatkuvalla syötöllä ja se tekee hänestä todella herkullisen ja inhimillisen hahmon. Valitettavasti elokuvassa ei ollut pätkääkään tästä...