Dokumentti kertoo kolmesta tytöstä, joilla kaikilla on hyvin harvinainen geneettinen sairaus, jonka takia he eivät tunne lainkaan kipua. Tytöt ja heidän perheensä kertovat haasteista ja ongelmista, jotka tämä tauti aiheuttaa.

Dokumentti on varsin koskettava tarina näistä kolmesta lapsesta, mutta minua ainakin jäi härnäämään suuresti se, että dokumentissa ei annettu ollenkaan tietoa itse sairaudesta, mistä se johtuu, sen esiintymisestä ym. Dokumentissa ei oikeastaan kerrottu muuta kuin että potilaat eivät tunne kipua. Vaikka tällaiset dokumentit yleensäkin ovat ennemmän ihmissuhde tarinoita, yleensä niissä kerrotaan edes jotain myös sairaudesta, jossa on kyse.

Tietoa dokumentista

Artikkeli tytöstä, jolla on sama tila

Tietoa sairaudesta

Ajatuksia

On helppoa ajatella, että kivuttamuus olisi hyvä asia, mutta niin ei ole. Muuten emme tuntisi kipua ensinkään. Ilman kivun tunnetta emme tiedä, jos jotain on sattunut tai edes miten ruumistamme pitäisi liikuttaa. Yksi dokumentin tytöistä oli istunut asennossa, joka väänsi hänen polviniveliään sijoiltaan. Koska hän ei tuntenut kipua, hän ei tiennyt, ettei sellaisessa asennossa ole tarkoitus istua. Tarkemmin ajatellen elämä ilman kipua on pelottava ajatus, sillä se tarkoittaisi, ettei tiedä kuin puolet siitä, mitä ruumiissa tapahtuu. Kaikki ne pikku vihlonnat ja nipistykset ja sellaiset, jotka kertovat meille miten voimme, puuttuisivat. Ilman niitä on mahdoton tietää oikeasti mitä kehossamme on tekeillä.