Tämä lienee kolmas Crying Freeman kirja, riippuen vähäsen painoksesta. Vaikka Ikegamin piirrostyö on yhtä mainiota kuin ennenkin, en välitä tarinasta yhtä paljon. Hahmoissa ja tarinoissa ei ole mitään uutta, vaan samoja jo tuttuja juttuja kierrätetään uudelleen. Koska hahmot sinällään ovat varsin yksiulotteisia kiinnostavuudestaan huolimatta, ne eivät oikein pysty kantamaan tarinaa yksinään. Niinpä en voi sanoa pitäneeni tästä kirjasta läheskään yhtä paljon kuin aikaisemmista.