Tarinaa on aina vähän hankala aloittaa keskeltä, mutta pääsin minä sentään suurin piirtein mukaan tähän siitä huolimatta.

Mai on kuten kuka tahansa teinityttö, lukuunottamatta sitä, että hän on yksi maailman voimakkaimmista telekineetikoista. Vallankipeä organisaatio haluaa käyttää Maita hyväkseen, mikä ajaa hänet pakosalle ja maan alle. Miten Mai mahtaa selvitä maailmassa, jossa ei tiedä kuka on ystävä ja kuka vihollinen?

Kudon tarina etenee sujuvasti, mutta hahmot ovat jossain määrin stereotyyppisiä ja juonessa ei ole ihmeemmin yllätyksiä. Ikegamin kynänjälki taas on, kuten aina, kaunista ja huoliteltua, mutta varsin staattista. Lopputulos on varsin tasapaksua, mutta ihan mukavaa luettavaa.

Mai wikipediassa

The Ryoichi Ikegami House of Worship- fanisivut

Ajatuksia

Olen itse monasti toivonut telekineettisiä voimia, kun kädet loppuvat kesken. Vaihtoehtoisesti ihminen olisi voinut kehittyä jostakin otuksesta, jolla on kuusi tai miksei samantien kahdeksan raajaa. ;) Tai edes pitänyt tarttumaelimenä toimivan hännän tai jotain. Kaksi kättä ei tuppaa millään riittämään kaikkeen...