Mutanttikilpikonnien päästyä telkkariin ja valkokankaalle, sarjan sävy muuttui varsin lapselliseksi ja melkein herttaiseksi. Eastmanin ja Lairdin alkuperäiset kilpparit olivat kuitenkin luonteeltaan paljon kovakuorisempia. Samanaikaisesti heidän ystävänsä April on paljon lähempänä ihan tavallista ihmistä kuin mitä elokuvissa tai piirretyissä.

Tässä sarjan neljännessä kirjassa April auttaa kilppareita rakentamaan joulua, mutta mukavan perheloman sijaan heidän kimppuunsa hyökätään. Ensimmäisestä leffasta tutussa kokonaisuudessa April ja kilpparit joutuvat pakenemaan ja piilouvat vanhalle farmille parantamaan haavojaan. Aprilin näkökulmasta kerrottu tarina on seesteinen ja kuvaa sitä, miten tämä varsin epätavallinen perhe nivoutuu yhteen saamiensa kolhujen jälkeen. Tarina on aina ollut henkilökohtainen suosikkini juuri siksi, että se kuvaa hyvin sitä, millaisia seuraamuksia seikkailuilla oikeassa elämässä voisi olla. Mustelmat ja vakavatkin fyysiset haavat paranevat paljon helpommin ja nopeammin kuin kodin ja turvan menettämisen aiheuttamat henkiset haavat.

Viralliset sivut

Wikipediassa