Tässä dystopisessa tulevaisuuden kuvassa ihmiset ovat mystisesti lakanneet lisääntymästä. Viimeisen lapsen syntymästä on yli kahdeksantoista vuotta ja sivistys on murenemassa palasiksi. Britanniassa on onnistuttu pitämään yllä jonkinlaista toimivaa yhteiskuntaa, mutta se taas on johtanut kansainvaellukseen tätä "paratiisia" kohti, jota saarivaltio ei mitenkään voi pitää yllä. Lopputulos on jatkuva taistelua laittomia siirtolaisia vastaan melkein militarivaltion ottein.

Kaiken tämän keskellä on elämältään suunnan kadottanut Theo Faron, jonka poliittisesti aktiivinen ex-vaimo pyytää häneltä apua laittoman siirtolaisnaisen Keen turvaan viemiseen. Theon yllätys on suuri, kun Kee paljastaa miksi hän on niin tärkeä: Kee on raskaana.

Elokuvan tarina on erittäin hyvin kirjoitettu, varsinkin siinä mielessä, että Kee ja hänen lapsensa eivät ole "ihmiskunnan pelastajia". Yhdellä lapsella ei kuitenkaan ole sen kummempaa merkitystä... Sen sijaan kaikki haluavat kätensä Keen lapseen lapsen symbolisen merkityksen takia. Vain Kee, Theo ja Theon ex-vaimo ajattelevat lasta vain lapsena, muille hän on pelkkä palikka valtataistelussa, lippu, jonka taakse ihmiset saadaan kerääntymään. Lapsettomassa maailmassa se, jolla on lapsi, voi hallita maailmaa, koska lapsi on toivon symboli. Ja juuri näiltä vallanjanoisilta ihmisiltä Kee ja hänen lapsensa pitää pelastaa.

Elokuva on hyvin tehty ja näyttelijäsuoritukset ovat erinomaisia. Clive Owenin Theo on aito ja monisyinen ihminen, Michael Caine vallan mainio Theon ystävän Jasperin hahmossa ja Clare-Hope Ashiteyn Kee hyvin maanläheinen nuori nainen. Kaiken kaikkiaan elokuva kertoo paljon ihmisistä niin parhaimmillaan kuin pahimmillaankin ja on katsomisen arvoinen.

MDBs:ssä

Wikipediassa

Toinen arvostelu Film-o-holicilla

Toinen arvostelu Plazalla

Alkuperäisestä kirjasta Wikipediassa