Philip K. Dickin tarinasta The Golden Man perusideansa napanneessa elokuvassa Next Nicholas Cage esittää Chrisiä, jolla on kyky nähdä kaksi minuuttia omaan tulevaisuuteensa. Vietettyään lapsuutensa tutkimusten koekaniinina häntä ei erityisemmin kiinnosta kiinnittää itseensä huomiota, vaan käyttää kykyään Vegasissa taikashown lisänä ja korttia pelatessa voittaakseen riittävästi, muttei liikaa. Jotenkin eräs FBI-agentti saa tietää hänen kyvystää (miten ei elokuvassa selviä...) ja saa päähänsä, että Chris voisi auttaa heitä estämään ydinpommin räjäyttämisen kaupungissa. Logiikka on tässä kohdin vähän löyhä, sillä Chris näkee vain kahden minuutin päähän ja vain omaan tulevaisuuteensa, joten hänen lahjansa ei vaikuta kovin hyödylliseltä maailman pelastamisen kannalta... Mutta ainakin asetelmasta saa seikkailun aikaiseksi. :)

Kaiken kaikkiaan juonellisesti Next vaatii varsin anteeksiantavan katsojan, sillä turhankin moni juonenkäänne ei vain tahdo toimia. Myöskään hahmojen keskinen toiminta ei aina vaikuta aivan loogiselta. Mutta ajatuksella tulevaisuuden näkemisestä on kyllä hauska leikitellä ja ihan mukiin menevää actionia siitä on irti saatu. Paljoa tekemistä elokuvassa ei ole Dickin alkuperäisen tarinan kanssa, joka oli selkäpiitä karmiva kertomus nuoresta mutantista, jolla ei juurikaan ollut aivotoimintaa, mutta kyky nähdä kaikki mahdolliset tulevaisuudet, joka peittosi normaalin järjenkäytön mennen tullen.

IMDb:ssä

Wikipediassa

Film-o-holicilla

The Golden Manista Wikipediassa


Ajatuksia

Omassa mielessäni vilahti kyllä sellainen ajatus, että jos joku todella kykenisi näkemään tulevaisuutensa tuolla tavalla, niin hän tuskin käyttäytyisi samalla tavalla kuin me muut. Hänen todellisuutensa olisi aivan toisenlainen (kuten Dickin alkuperäisessä tarinassaan kuvasi...) ja hänen maailmansa paljon epävarmempi paikka kuin meidän. Varsinkin, jos hän pystyisi näkemään useampia tulevaisuuksia kerralla todennäköisimmän sijaan. Dickin ajatus siitä, että tällaisella tulevaisuuden näkijällä ei olisi paljoakaan muuta älykkyyttä on sikäli järkeenkäypä, että pelkästään eri tulevaisuuksien tiedostaminen veisi varmasti paljon aivokapasiteettia ja vaatisi aikamoista multitaskaamista, jotta siitä olisi edes jotain hyötyä. Kaikki sellainen aivan varmasti vaikuttaisi niin käytökseen kuin ajatusmaailmaankin.