Olen jo aikaisemmin kirjoitellut Frank Millerin Sin City -sarjasta noin yleisemmin. Sarjan kuudes osa sisältää joukon lyhyitä tarinoita, joista osa kertoo jo aikaisemmista osista tutuista hahmoista ja osa puolestaan esittelee uusia hahmoja. Tähän mennessä Sin City ei ole enää lukijalle sen enempää kuin tekijällekään uusi asia ja tyylillisesti sarja on löytänyt paikkansa maailmassa. Niinpä tarinoissa ei ole enää paljonkaan uutta, mutta se ei muuta niitä vähemmän kiinnostaviksi.

Yksi niistä pienistä yksityiskohdista, jotka ovat minua aina erityisesti kiinnostaneet tässä sarjassa, on se, että vaikka tarinat eivät kaikki ole suoranaisesti yhteydessä toisiinsa, ne tapahtuvat kuitenkin samassa kaupungissa ja samassa ajassa. Toisista tarinoista tutut hahmot vilahtavat monasti taustalla ja yhden tarinan seuraamuksiin viittaillaan toisessa. Nimensä mukaisesti sarja kertoo nimenomaan Sin Citystä ja kaupunkiin mahtuu muutakin kuin muutama karismaattinen hahmo. Miller on osuvasti tuonut sitä esiin näyttämällä miten yhden ihmisen elämää suurempi kokemus ei ole sivulausetta kummempi tapahtuma muiden maailmassa.

Sin City on vahva teos yhdeltä aikamme voimakkaimmista tarinankertojista ja sen voima ei vähene, vaikka maailma onkin jo tutumpi.