Ottaen huomioon kuinka paljon Marvel itse on leikitellyt yhden suosituimman mutantin menneisyydellä, X-Men Origins: Wolverine on pakostakin vain yksi uusi versio. Marvelin pitempiaikaisten hahmojen yhteydessä on mahdotonta puhua uskollisuudesta alkuperäiselle, kun pelkästään sarjakuvamaailmassa on useampi versio samasta tarinasta.
Joka tapauksessa, tämä versio lempi-kanadalaisemme menneisyydestä sitoo yhteen kiinnostavalla tavalla useampia juonia monesta menestyksekkäästä tarinasta sarjakuvamaailmasta, mukaan lukien Barry Windsor-Smithin Weapon X, paljonkin elementtejä Jemas, Quesada & Jenkinin yhteistyöllä syntyneestä Origin- minisarjasta ja lisäksi tietenkin myös uusia elementtejä, jotta tarina sopisi uuteen filmimaailmaan. Loganin muistinmenetykselle on luotu kokonaan uusi selitys, joka on kyllä varsin looginen, ja Weapon X -osiot on siirretty jonnin verran eteenpäin ajassa (jos muisti nyt vanhalla pelittää).
Kaiken kaikkiaan soppa ei ole paha, mutta siitä jää uupumaan se särmä, jota ainakin me sarjakuvafanit olemme tottuneet odottamaan kaikista Wolverinen hahmon ympärillä liikkuvista sarjoista. Logan on aina ollut yksi Marvel-universumin synkempiä hahmoja ja yleensä pelkästään hänen ympärillään liikkuvat tarinat kuvastavat sitä. Wolverine ei ole, vaikka häntä onkin monesti kuvattu niin, tappaja, mutta hän on sotilas ja hän tietää, että joskus vastustajan kuolema ei ole vältettävissä. Hänen oikeuskäsityksensä on myös lähempänä vanhaa testamenttia kuin uutta, joten hän ei kaihda tappamista, jos hän on sitä mieltä, että vastustaja sen ansaitsee. Loganissa on monia puolia, jotka hänen ryhmätoverinsa kokevat häiritsevinä, osaltaan juuri siitä syystä, että heidän käsityksensä maailmasta on paljon musta-valkoisempi kuin vanhan kanukin.
Me lukijat olemme tottuneet siihen, että paljon tästä tulee esiin, kun Logan lähtee yksin maailmalle, joten tämä uusi puhtoisempi Wolverine vaikuttaa kumman naiivilta monen sodan läpi käyneeksi konkariksi. Valitettavasti tarinasta puuttuu juuri se monisävyisyys, joka on aina viehättänyt Wolverinen hahmossa.
Tästä huolimatta elokuvaa olisi voinut jopa haukkua hyväksi lukuunottamatta yhtä seikkaa. Nimittäin yhden lempihahmoni täyttä tuhoamista. Gambit eli Remy Lebeau, New Orleansista peräisin oleva mutanttivaras, on eittämättä yksi Marvel-universumin kiinnostavimpia hahmoja, pitkälti juuri samoista syistä kuin Logankin. Remy ei ole mustavalkoinen persoonaltaan, eikä hän elä mustavalkoisessa maailmassa. Niinpä elokuvan pahasti vesitetty Gambit oli todellinen pettymys. Kankaalla loikkiva ilmestys ei olisi ollut kiinnostava edes nimettömänä sivuhahmona ja kun tiedän mitä kaikkea Gambitin hahmosta olisi voinut saada irti... No, ei voi kuin harmitella.
Lopputulos on siis ihan katsottava action-kipale, mutta ei erityisen kiinnostava jatko-osa Marvel-maailman valkokankaalle ryntäämisessä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.