Vaikka ainoastaan Neil Gaiman saa kirjoittaa tarinoita Sandman-sarjassa luomastaan Dreamistä, sarjan muut hahmot ovat olleet vapaata riistaa. Vertigon 75-osainen, yhteentoista albumiin koottu sarja Lucifer on saanut alkunsa juuri näin. Gaiman kirjoitti Sandmanissa kuinka Lucifer eli paholainen päättää hylätä helvettinsä, potkii niin demonit kuin syntisetkin ulos ja pistää ovet lukkoon. Gaiman ei sen ihmeemmin tutkinut mitä Luciferille sen jälkeen tapahtui, vaan keskittyi kertomaan mitä seuraamuksia Dreamille oli helvetin avaimen omistamisesta. Carey ja kumppanit sen sijaan halusivat kertoa Luciferin tarinan, joka johti tähän sarjaan.
Lukemani kirjat ovat osat 2 ja 11 sarjan kokoelma-albumeina laskettuna, mikä ei ole paras mahdollinen tapa lukea Vertigon sarjakuvia, sillä heillä on tapana kertoa selkeitä tarinoita, joilla on alku ja loppu, eikä vain ikuista keskiväliä. Toisaalta tarinat ovat tarpeeksi episodimaisia, jotta ne voi lukea näinkin, jos on valmis hyväksymään sen, että seasta puuttuu paljonkin ja että jotkut hahmot katoavat tai ilmestyvät tyhjästä. En tietenkään voi sanoa mitään koko tarinasta kokonaisuutena, mutta näiden kahden kirjan perusteella saamani käsitys on varsin positiivinen. Gaimanin tasolla ei tarinankerronta ole, mutta mukana on paljonkin mieluisia yllätyksiä niin juonellisesti kuin hahmojenkin seassa. Ehkäpä sitä pitäisi joskus lukea koko sarja alusta loppuun.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.