Peter Crowther on varsin tuottelias kirjailija itsekin, mutta sen lisäksi hän tekee myös paljon töitä editorina. Cities on neljäs Foursight-antologia, joissa samojen kansien väliin kerätään neljältä kirjailijalta neljä lyhyttä scifi-romaania. Tällä kertaa teemana on, nimenmukaisesti, kaupungit.
Paul di Filippon A Year in the Linear City aloittaa kirjan tarinalla varsin merkillisestä kaupungista, joka sijaitsee yhden loputtomiin jatkuvan kadun varrella. Kaupunkin toista laitaa hallitsee loputon junarata ja toista ikuisuuksiin jatkuva joki, joista kumpiakaan ei kukaan uskalla ylittää. Tarinan päähahmo on CF:ää, kaupungin scifi-kirjallisuutta vastaavaa, kirjoittava aloitteleva kirjailija, jonka elämää tarinassa seurataan vuoden verran. Seesteinen tavalliseen elämään meille oudossa ympäristössä keskittyvä tarina herättää ajattelemaan meidän oman elämämme outouksia ulkopuolisen silmin, kun päähenkilön tarinaideat pyörivät meille itsestään selviä elämäntapojen ympärillä. Tarina on kekseliäs ja hahmot aitoja, ja kokonaisuus erinomaisesti kirjoitettu.
China Miévillen The Tain viekin lukijat takaisin omaan maailmaan, mutta tuhoutuneeseen sellaiseen. Lontoon raunioiden keskellä pääsemme seuraamaan tapahtumia kahden hahmon silmien takaa, joista kumpikaan ei lopulta ole ihan mitä olisi odottanut. Erikoisen tarinasta tekee se, mistä vihollinen on peräisin, ja tarinan odottamaton loppu. Muuten kyseessä on hyvin kirjoitettu, mutta varsin perinteinen maailmanlopun kuvaus.
Michael Moorcockin Firing the Cathedral oli valitettavasti pettymys. Ei niinkään tarinan itsensä takia, joka oli taattua Moorcockin laatua, vaan siksi, että se kertoo Jerry Corneliuksesta. Moorcockin monista hahmoista Cornelius on se yksi, jota en voi henkilökohtaisesti sietää, osaltaan siksi, että kaikki Moorcockin Jerry Cornelius -tarinat on kirjoitettu tietyllä psykedeelisellä ja hyvin vaikeasti seurattavalla tyylillä, johon minun pääni ei vain kykene sopeutumaan., vaikka kuinka yrittäisin.
Kirjan viimeinen tarina, Geoff Rymanin V.A.O. oli varsin kekseliäs kuvaus siitä mitä nykymaailman tietokonenörteille, hakkereille ja crakkereille voisi tapahtua sitten, kun he ovat vanhoja miehiä ja naisia, jotka heidän lapsensa (tai he itse) ovat pistäneet vanhusten kotiin viettämään viimeisiä vuosiaan. Mukaan mahtuu vanhoja totuuksia vanhenemisesta ja kekseliäitä ajatuksia tekniikan kehittymisestä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.