Vuodelta 1974 peräisin olevan scifi-elokuva Zardoz kertoo Sean Connerin esittämästä Zedistä, joka on tulevaisuuden post-apokaliptisen maailman eliittiä: Zardoz-jumalan palvelija, joka voi kaikessa rauhassa orjuuttaa muuta kansaa ruokkiakseen jumalansa nälkää. Kaikki on hyvin, kunnes Zed epähuomiossa paljastaa totuuden jumalansa takaa ja löytää kuolemattomien ihmisten suljetun yhteisön, jotka ovat Zardozin avulla orjuuttaneet "raakalaisia" pitääkseen yllä hiipuvaa yhteiskuntaansa.
Elokuva sai aikanaan varsin ristiriitaisen vastaanoton ja on yhä monien inhokki ja toisten suosikki. Itse pidin sitä varsin kiinnostavana ja odottamattoman monisyisenä kuvauksena siitä, mitä voisi hyvinkin tapahtua, jos ihminen eläisi ikuisesti. Sen lisäksi pidin suuresti siitä, että elokuvan alussa pelkkänä raakalaisena esitetty Zed osoittautuu huomattavan älykkääksi ja kiinnostavaksi ihmiseksi elokuvan loppua kohden päästäessä. Elokuvassa jätetään paljon sanomatta ja monia juonenpätkiä tuodaan esiin vain kohtauksella tai parilla.
Tietyssä mielessä Zardoz on myös aikakautensa tuotos, joten osaltaan sen tarinankerronnan tyyli ja luonnollisesti myös erikoisefektit tuntuvat konkeroilta nykypäivänä, mutta mielestäni se on sittenkin maineensa ansainnut scifi-elokuva.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.