Cameronin uusin, varsin suurta julkisuutta saanut 3D-elokuva Avatar on teknisesti ensiluokkainen elokuva. 3D-teknologia, tietokoneanimaatio ja live action yhdistyvät melkein saumattomasti kertomaan tarinaa halvaantuneesta tulevaisuuden sotilaasta, joka matkustaa kaukaiselle planeetalle ottaakseen kuolleen kaksoisveljensä paikan tutkimusryhmässä avatar-kuskina. Avatarit ovat kuljettajan ja paikallisen eliömuodon DNA:ta yhdistämällä luotu sijaiskeho, jonka sisällä kuskin tietoisuus voi liikkua vieraassa ympäristössä helpommin. Ongelmana on tietenkin se, että toisin kuin veljensä, elokuvan sankari ei ole tiedemies vaan ammattisotilas, joten hänen näkökulmansa asioihin on hieman...erilainen.

Juonellisesti Avatar on hyvin kirjoitettu, mutta melko perinteinen. Tarinassa ei ole paljonkaan yllätyksiä, monet hahmoista ovat varsin karikatyyrisiä ja katsojille tuttuja. Toisaalta elokuva on visuaalisesti niin mahtava, että katsoja ei ainakaan ensimmäisellä katsomiskerralla pysyisikään seuraamaan kovin monimutkaista tarinaa. Missään nimessä tarina ei ole huono. Se on vain yksinkertaisesti jo vanhastaan tuttua.

Tietokoneanimaatio ja live action kulkevat elokuvassa täysin käsikädessä ja kertaakaan ei tullut sellainen olo, että kankaalla olisi näkynyt jotain muuta kuin täyttä todellisuutta. Siinä mielessä elokuva on todella tekniikan kärjessä. Kun sekaan heitetään vielä 3D, lopputulos on todella näkemisen arvoinen.

3D:stä kokemuksena

Vaikka 3D oli kieltämättä hienon näköistä, pakko on silti pikkaisen murmuttaa. 3D lasit nimittäin eivät olleet maailman mukavin kokemus sellaiselle kuin allekirjoittanut, joka ei voi koskaan liikkua ilman silmälaseja. Mahtuivathan ne omien lasien päälle, mutta eivät kovin mukavasti ja loppupeleissä koko kokemus oli epämukava kompromissi: joko pitelin laseja käsin paikallaan, jolloin käden asento oli pitemmän päälle epämukava, tai annoin lasien valahtaa nenän kärjelle, joka haittasi hengitystä. Kahdet sangat päällekäin ei ollut missään välissä kivaa. Inhottavinta tilanteessa oli se, että kaikki tämä vänkslääminen esti minua keskittymästä kunnolla elokuvaan. 3D on hienon näköistä, en kiellä sitä, mutta veikkaampa vastaisuudessa välttäväni 3D-esityksiä ainakin kunnes joku joko kehittää 3D lasit, jotka on mukavampi asettaa omien lajien päälle, tai piilarit, jotka sopivat myös minun voimakkuuksilleni. Ehdin tosin todennäköisesti laser-leikkaukseen ennen kuin kumpikaan noista tapahtuu.

IMDb:ssä

Viralliset sivut

Suomenkielisessä Wikipediassa

Englanninkielisessä Wikipediassa

Arvostelu Plaza.fi:ssä