Sattuipa käteen sitten neliosainen painos Alejandro Jodorowskyn kirjoittamasta ja Zoran Janjetovin sekä Moebiuksen kuvittamasta Incalista. Tulevaisuuteen sijoittuva tarina kertoo John Difoolista, melko onnettomasta yksityisetsivästä, jonka kohtalo on sekaantua koko maailmankaikkeuden käsittävään seikkailuun.

Tarina itsessään on omaperäinen, mutta Difool ei ole missään nimessä sympaattinen hahmo ja paikoitellen juoni hyppelee vähän sinne sun tänne. Difool ei ole hahmona täysin yhtenäinen ja hänen käytöksensä ei ole mitenkään yhtenäistä, vaan tuntuu enemmän juonen sanelemalta, mikä keskushahmossa tuntuu varsin isolta ongelmalta. Kyse ei ole vain siitä, että hän olisi hahmona tapahtumien armoilla, mitä hän tietenkin on, vaan siitä, että hänen käytöksensä on niin itsestään selvästi seurausta siitä, mihin suuntaan kirjoittaja haluaa juonta viedä. Jodorowskyn luoma maailma ja juoni noin ylipäätään on tarpeeksi kiinnostava, että hänelle antaa aika paljon anteeksi, mutta loppua kohti Difoolin hahmo tuntuu lähinnä ärsyttävältä.

Tarinan ensimmäiset kaksi osaa ovat Janjetovin käsialaa ja toiset kaksi puolestaan Moebiukselta. Viimeiset myöskin julkaistiin alunperin ensin, joten kuvamaailma on Moebiuksen luomaa. Laatu ja tyyli ovat juuri sitä, mitä Moebiukselta voikin odottaa ja Janjetovin on onnistunut hyvin pysyä samalla linjalla suoranaisesti Moebiusta matkimatta.

Kokonaisuutena sarja oli kiinnostava, mutta enemmän teoksena kuin tarinana. Niinpä en oikein tiedä haluanko varsinaisesti suositella sitä kenellekään tai kenelle sitä ylipäätään suosittelisi.

Wikipediassa