Hellboy-sarjan toisessa osassa Hellboy saa vastaansa sekä vampyyrin että ikivanhan jumalattaren Hekaten. Ensimmäistä pidemmässä tarinassa ammennetaan reippaasti Euroopan eri mytologioista ja lukija tietää huomattavasti enemmän kuin tarinan sankari saa koskaan selville. Silti, kyllä lukijallekin jätetään yhä monta salaisuutta mietittäväksi.

Tässä osassa tarina pääsee jo hyvään vauhtiin ja juonessa on runsaasti viittauksia niin eteen- kuin taaksepäinkin. Lopputulos on ensimmäistä kirjaa monitahoisempi ja siinä mielessä runsain mitoin kiinnostavampi. Kiinnostava piirre tarinassa on se, että ihmispahikset (käytännössä siis natsit...) esitetään hyvin yksitahoisina ja yksinkertaisesti pahoina, kun taas yliluonnollisemmat vastustajat ovat vähintäänkin yhtä monitahoisia kuin sankaritkin ja heidän menneisyyttään ja motiivejaan tutkitaan jopa tarinan varsinaista sankaria enemmän.