1900-luvun vaihteen Wieniin sijoittuva elokuva on pohjimmiltaan rakkaustarina, jossa kaapintekijän poika ja tuleva kreivitär rakastuvat. He koettavat karata, mutta heidät saadaan kiinni ja kreivitär viedään takaisin kotiin. Kaapintekijän poika taas lähtee kiertämään maailmaa opiskellakseen taikuriksi, mikä on aina ollut hänen unelmansa.
Vuosia myöhemmin poika on palannut kotimaahansa kuuluisana illusionistina, Eisemheimina, ja kreivitär on kihloissa kruununprinssi Leopoldin kanssa. Leopold on kuitenkin julma mies, joka suunnittelee vallankaappausta, ja niinpä Eisenheim kehittää juonen, jolla rakastavaiset pääsevät pakoon...
Sattumoisin elokuvassa esiintyy kaksi miesnäyttelijää, joista pidän kovin: Edward Norton Eisenheimina ja Rufus Sewell prinssi Leopoldina. Mutta oli elokuva mieleen muutenkin kuin vain silmänruuan takia. 
Elokuva on sikäli harvinaisuus nykyään, että vaikka mukana onkin paljon aineksia, joista olisi voinut tehdä toimintaelokuvan (murhajuoni, pakenevat rakastavaiset, julma prinssi, vallankaappaus...), elokuvassa on varsin vähän tuollaisia elementtejä. Sen sijaan tarina kerrotaan rauhallisesti ja ilman liiallista draamaa. Lopputulos on kiinnostava tarina ja älykäs elokuva. Ainoa puoli, joka jäi kaihertamaan, oli epäilys, että ovatko elokuvan taikatemput oikeasti mahdollisia kyseisellä ajanjaksolla...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.