Locke & Key -sarjan toisessa osassa keskitytäänkin jo huomattavasti enemmän sarjan pahikseen. Saamme tietää lisää menneisyydestä (vaikka luonnollisesti kaikkia salaisuuksia ei vielä paljasteta) ja opimme uutta myös ensimmäisessä osassa esitellyistä Key Housen salaperäisistä avaimista ja niiden oudoista voimista. Ensimmäisessä osassa hyvään alkuun päässyt tarina ei menetä liikevoimaansa tässä toisessa kokoelmakirjassa, vaan jatkaa hyvää vauhtia eteenpäin.

Henkilökohtaisesti olen aina iloinen, kun tällaista pitempääkin sarjaa piirtää yhtä jaksoisesti yksi artisti. Joskus artistien vaihtaminen tarinan mukaan toimii (kuten Neil Gaimanin Books of Magicissa, jossa eri osien artistit oli valittu, koska heidän tyylinsä sopi tarinan tunnelmaan), mutta pääosin kerronta pysyy yhtenäisempänä, kun piirrosjälki on aina samaa. Siksi on kiva nähdä kirjoittajan ja artistin pysyvän yhdessä, kuten tässä työssä.