Jatkan Hellboy-sarjaan tutustumista. Sarjan kolmas kokoelmakirja sisältää joukon kansantaruihin perustuvia tarinoita, paljastaa lisää Hellboyn todellisesta alkuperästä ja jatkaa edellisessä kirjassa päättynyttä jatkumoa hieman. Kyseessä ei ole siis erityisen yhtenäinen tarina, vaan kokoelma näpsäyksiä Hellboyn elämästä.

Kaikki kokoelman tarinat on kirjoittanut ja kuvittanut Mike Mignola itse, joten siinä mielessä kokonaisuus on hyvinkin yhtenäinen verrattuna esim. Neil Gaimanin Sandmaniin, joka oli kirjoituksen kannalta yhtenäinen, mutta jonka kuvitus vaihteli laidasta laitaan. Itse pidän kovasti myös lyhyistä tarinoista, joten myös siinä mielessä tällainen formaatti toimii minusta hyvin. Lyhyet tarinat ovat aivan eri tavalla haastavia kirjoittaa kuin pidemmät kokonaisuudet, joten on hyvä antaa arvoa kirjoittajalle, joka onnistuu sanomaan kaiken tarvittavan vain muutamassa sivussa. Tämänlaiset lyhyet tarinat tuntuvat olevan vähemmistössä nykyään, kun useimmat kirjoittajat tekevät valtavia jatkuvia tarinakokonaisuuksia, oli kyse sitten sarjakuvista, tv:stä tai kirjallisuudesta. Vaihtelu siis virkistää.

Mignolan tumman puhuva ja voimakas kynänjälki sopii erinomaisesti Hellboyn tapaiselle hahmolle, ja värityksen murretut värit, joiden keskellä punainen Hellboy on usein ainoa todellinen väriläiskä, luovat sekä sopivaa synkkää tunnelmaa että säväyttävät huomion juuri sinne minne pitääkin. Sarja on siis todellakin tutustumisen arvoinen.

Mike Mignolan kotisivut

Wikipediassa