Locke&Key -sarja on edennyt jo kolmanteen osaan. Samalla kun tarinan pahiksen, Dodgen suunnitelmat ja menneisyyden tapahtumat alkavat seljetä, Locken perheen lapset sekaantuvat tapahtumiin yhä enemmän. Heidän ympärillään aikuiset sen sijaan lähestyvät Dodgen liikkeelle panemien tapahtumien takia hajoamispistettä autuaan tietämättöminä siitä mitä oikeasti on tapahtumassa.

Joe Hill on mahtavat kirjoittaja ja missään se ei näy paremmin kuin siinä miten hänen onnistuu kuvata pienien hetkien avulla Locken perheen äidin vajoamista tai kuinka hänen onnistuu yhdessä kohtauksessa muuttaa ensimmäisessä kirjassa melko yksiulotteinen ja epämiellyttävä hahmo sympaattiseksi ja monipuoliseksi, oikeaksi ihmiseksi. Hänen syntejään ei anneta anteeksi, mutta nyt niitä voi ymmärtää paremmin.

Rodriguezin kaunis, kaunis piirrosjälki yhdessä Jay Fotosin värien kanssa sopii Hillin tarinaa kertomaan kuin nyrkki silmään. Kuvien ajoitus, hiljaiset hetket, kaikki vain toimii ja todella hyvin. Lopun cliffhanger jättää suorastaan kiljumaan lisää.