Verhoevenin trilleri lähtee liikkeelle pienestä ryhmästä Yhdysvaltojen armeijan rahoilla näkymättömyyttä jahtaavia tiedemiehiä. He ovat onnistuneet tekemään koe-eläimistä näkymättömiä, mutta palauttaminen näkyväksi on ongelma. Sitten ryhmän johtaja, Kevin Baconin esittämä nero Sebastian Caine ratkaisee ongelman ja päättää kokeilla tekniikkaa itseensä. Senhän nyt arvaa miten siinä käy...

Elokuva on kiinnostava ei näkymättömyyden vuoksi (joka ei juurikaan tottele fysiikan lakeja, mutta olkoot), vaan siksi, että siinä tutkitaan näkymättömyyden antaman etuaseman vaikutusta jo valmiiksi ylimieliseen ja egosentriseen persoonaan. Kun Caine tajuaa mitä kaikkea hän voi näkymättömyytensä turvin tehdä, tilanne lipsuu käsistä varsin nopeassa tahdissa.

Hienot erikoistehosteet ja Verhoevenin aina hyvä tahditus tekevät elokuvasta harvinaisen kiinnostavan toimintapläjäyksen, jossa on harvinaisen paljon ajatusta. Kevin Baconin roolisuoritus vallan humalluttamana Cainena on myös erinomainen. Monet Baconin esittämistä hahmoista ovat kiinnostavia, mutta eivät kovin mukavia, ja Caine on juuri tätä sarjaa.

IMDb:ssä

Wikipediassa