Pääsin vihdoin ja viimein niin pitkälle, että ajattelin katsoa uusimman Guyver-mangaan perustuvan animesarjan. Mutta ensin halusin katsoa uudelleen vanhan OAV-version 1990-luvun vaihteesta, jonka viime näkemästä on vuosia.

Tarina on kaikissa sama, pääpiirteittäin: lukiolaispoika Fukamachi Sho ja hänen ystävänsä Segawa Tetsuro sattuvat olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja niin Sho saa vahingossa haltuunsa uskomattoman voimakkaan bioaseen, Guyver-haarniskan. Tämä tekee kaveruksista maalitaulun maailmanlaajuiselle Chronos-organisaatiolle, joka pystyy muuttamaan ihmisiä hirviömäisiksi taisteluorganismeiksi ja haluaa valloittaa maailman.

Manga-sarja on edennyt jo melkein 30 osaan, mutta tämä animaatio ei kata kuin ensimmäiset nelisen kirjaa. Tämä tarkoittaa, että juoni jää melko totaalisesti kesken ja itse asiassa 12-osainen anime loppuukin melkoiseen cliffhangeriin. Lisäksi animessa on joitakin juonellisia eroja tapahtumien järjestyksessä, muutama tapahtuma on jätetty kokonaan pois, kun taas mukaan on myös lisätty joitakin yksityiskohtia ja juonen käänteitä. Perusajatus pysyy kuitenkin samana ja hahmojen luonne ei juurikaan muutu.

Erikoisen mangasta tekee sekä väkivallan määrä että monimutkainen juoni. Normaaliasetelman sijaan, jossa hyvikset ja pahikset taistelevat ja hyvikset yleensä voittavat tuhoamatta pahiksia, jotka palaavat seuraavassa seikkailussa ja koko homma alkaa alusta, mangan ja siten myös animen asetelma on realistisempi. Riippumatta siitä kuinka voimakas Shon haarniska on, yksi poika vastaan maailmanlaajuinen organisaatio, joka on valmistellut maailmanvalloitusta vuosikaupalla, ei ole hyvä juttu. Lisäksi Sho ei varsinkaan näin alussa ole vielä varsinaisesti Chronosia vastaan, vaan taistelee enimmäkseen puolustaakseen itseään ja perhettään Chronosin hyökkäyksiltä. Sarjassa sekä hyviksillä että pahiksilla on omat motivaationsa, jotka eivät aina mene yksiin heidän kumppaneidensa aikomusten kanssa. Ja hirviöiden lisäksi sarjassa kuolee myös viattomia, kuten missä sodassa tahansa.

Lopputulos on sarja, jossa varsinkin alkupuolella hyvikset ovat pääosin reaktiivisia ja jatkuvasti alakynnessä. Vaikka tässä animessa tämä laajempi juonikuvio on vasta niin aluillaan, ettei sitä juurikaan päästä tutkimaan, sen perustat ovat jo esillä. Juuri tämä tekee sarjasta, joka voisi olla melko tylsä ja blah, oikeasti kiinnostavan. Väkivallan määrä on melkoinen, mutta se on tarkoituksen mukaista. Pahikset eivät hyökkää siksi, että ovat pahoja, vaan siksi, että heillä on selkeä syy ja tavoite, joka menee ristiin sankarien vastaavien kanssa.

Mitä tulee tekniseen puoleen, niin animaatio on laadultaan ja tyyliltään melko tyypillistä aikakaudelle. Hahmosuunnittelu seuraa suurimmalta osalta alkuperäistä mangaa, mutta hieman tyylitellymmin. Ääninäyttelytyö on hyvää laatua.

Wikipediassa

ANN:lla