Olin nuorena suuri Edgar Rice Burroughs -fani. Luin kaikki hänen teoksensa, jotka vain käsiini sain, ja vieläpä useampaan kertaan ja vielä useammilla kielillä. Toisin kuin monet myöhemmät fantasiat, Burroughs kirjoitti puhdasta, suoraviivaista, eskapistista seikkailufantasiaa, jossa ei paljoa tarvinnut arvailla tai ihmetellä. Se viehätti kovasti teininä ja onhan siinä puolensa vielä nykyäänkin. Niinpä olin onnesta soikea, kun kuulin, että hänen Mars-sarjansa pääsee valkokankaalle.

John Carter tulkitsee Mars-sarjan ensimmäisen tarinan juuri sellaisena, kun sen on tarkoituskin olla: seikkailuna uudessa ja oudossa maailmassa täynnä omituisia otuksia ja vieraita kulttuureja. Monet lukemani arvostelut kritisoivat elokuvaa juuri sen toimintapainotteisuudesta, mutta silloin unohtuu, että juuri sitä alkuperäisteos on ollut. Burroughs kirjoitti jatkoromaaneja 1900-luvun alun pulp-lehtiin ja tarinoiden oli tarkoitus olla puhdasta ajanvietettä, ilman sen kummempia syvällisempiä mietteitä. Lisäksi niiden julkaisu osissa tarkoitti, että minkään monimutkaisemman juonen kehittely ei juuri sujunut, koska kirjoittajan tuli pitää mielessä, että lukija ei välttämättä muista kaikkia edellisestä jaksosta. Mielestäni John Carter tuo erinomaisella tavalla kankaalle juuri sen fiiliksen, joka minulla aikoinaan oli kirjoja lukiessani.

Itse asiassa koko elokuvassa ei ole kuin yksi asia, josta haluan valittaa. Burroughs käytti aikoinaan melkoista deus ex machinae -rakennetta mitä tuli tapaan, jolla John Carterin hahmo siirtyi Maasta Marsiin ja takaisin. Sitä, miten ja miksi mies vaihtaa maailmaa, ei kirjoissa koskaan selitetä kunnolla, joskin joutakin säännönmukaisuuksia lukija pääsee havaitsemaan. Elokuvan tekijät ovat ilmeisesti olleet sitä mieltä, että tämä ei nykyaikaisille katsojille riitä, joten juoneen on ympätty kokonaan uusi sivuhaara, jonka avulla tämä siirtymä voidaan selittää. Tämä osa ei vain ollut minulle kovinkaan mieleen, joskin se kyllä petasi jatkoa elokuvalle, jos katsojaluvut antavat sille myöten.

Noin muuten menin teatteriin odottaen hienon näköistä toimintapläjäystä ja nämä odotukseni täytettiin erinomaisesti. Mielestäni John Carter oli alun alkaenkin elokuva, josta ei kannattanut odottaa liikoja mitä tulee juoneen ym., mutta joka toimisi seikkailutoimintana täydellisesti nyt, kun elokuva on ylipäätään mahdollista teknisesti toteuttaa. Ja tässä suhteessa olin aivan oikeassa. smiley

IMDb:ssä

Wikipediassa

Virallinen traileri

Arvostelu Episodi.fi