Tätä elokuvaa on usein kutsuttu scifiksi ja onhan siinä sellaisiakin elementtejä toki, mutta itse kutsuisin tätä kuitenkin ihmissuhdedraamaksi. Elokuvassa matemaattisesti lahjakas Kenji päätyy luokkatoverinsa Natsukin isoisoäidin 90-vuotispäiville. Natsukin suku on laaja ja sillä on pitkä historia, joten kun sosiaalisen median palveluun OZ:iin hyökätään ja tämä aiheuttaa kaaosta Japanin infrastruktuuriin, isoisoäiti Sakae käyttää omaa sosiaalista verkostoaan ja vaikutusvaltaansa auttaakseen tilanteen ratkaisemisessa. Hyökkääjäksi osoittautuu tekoäly Love Machine ja suvun miehet Kenjin avulla asettuvat taistoon sitä vastaan...

Niin jännittävää ja hienon näköistä kuin elokuvan kybersota onkin, minusta kiinnostavampaa oli draama nimenomaan perheen sisällä, varsinkin siinä välissä, kun Sakae kuolee sydänkohtaukseen ja suku jakautuu kahtia: miesväen yrittäessä pelastaa maailmaa tekoälyltä naisväki ei juuri pane kybersotaa edes merkille yrittäessään keksiä miten 90-vuotispäivät muutetaan yht'äkkiä hautajaisiksi. Luonnollisesti kaikki ovat samaan aikaan murheen murtamia rakastetun matriarkkansakin menettämisestä...

Sen lisäksi, että elokuvan kahdet kasvot ovat kiinnostavia sinällään, siinä kiehtoo myös se kuinka eri tavalla länsimaissa asiaa olisi käsitelty. Enpä usko, että länsimaissa olisi tullut kenellekään mieleen tehdä elokuvaa, jossa on kaikki perinteisen katastrofielokuvan ainekset, ja jättää kyseinen katastrofielokuva sitten tekemättä. Toki Summer Wars -elokuvassa on joitakin sellaisia elementtejä myös mukana, mutta sekaan mahtuu ihan tavallisia ja arkisia hetkiä ja huolenaiheita. Yksi perheen naisväestä ei millään jaksaisi osallistua mihinkään, kun yksi hänen pojistaan on juuri mukana lukioikäisten baseball-turnauksen finaalissa. Kenji, jonka vanhemmat ovat uraihmisiä ja suku pieni, on toisaalta ulapalla klaanikokoontumisen keskellä ja toisaalta nauttii siitä täysin siemauksin ujolla ja syrjäänvetäytyvällä tavallaan. Kuten jokaiseen sukukokoukseen kuuluu, seassa on mustia lampaita, vanhoja kaunoja ja perheen sisäistä nahistelua, joka kaikki kuitenkin pistetään syrjään yhteisen hyvän merkeissä.

Jotenkin Hosodan ja käsikirjoittaja Satoko Okuderan on siis onnistunut naittamaan katastrofielokuvan Steel Magnolias-elokuvan tapaisen perhedraaman kanssa ja mokoma jopa toimii. Vieläpä hyvin.

Wikipediassa

IMDb:ssä

Anime News Network

Traileri