Noin yleisesti ottaen pidän Don Bluthin animaatioelokuvista, mutta niistä Thumbelina on vähinten minun mieleeni. Elokuva on kyllä kauniin näköinen ja sisältää oikein mukavaa musiikkia, mutta valitettavasti päähahmo, Thumbelina, ottaa hermoille. Toisin kuin useimmat naissankarit varsinkin uudemmissa animaatioissa, hän on kovin haihatteleva ja tuntuu kuuntelevan aina sitä neuvoa, joka korvaan on viimeisenä kuiskattu sen sijaan, että päättäisi itse elämästään.
Tarinana Peukalo-Liisa on toki herttainen ja Bluthin ja kumppaneiden animaatiota ei voi haukkua. Silti, jotenkin tämä tarina ei vain iske samalla tavalla kuin monet muut vastaavanlaiset animaatiot.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.