Uusimman Die Hard -elokuvan vanavedessä lehtipisteisiin ilmestyi mustavalkoinen sarjakuvapokkari, joka sisältää tarinoita John McClanen ensimmäisestä vuodesta poliisina New Yorkissa. Itse kun olen "a die hard Die Hard fan" (pun firmly intended...), kirja oli ostoslistalla jo ihan periaatteesta.

Tyylillisesti homma toimii. Mustavalkoinen pulp-pokkari sopii hyvin kerrontavälineeksi, kun aiheena on 70-luvulle sijoittuvat rikostarinat New Yorkissa. Kirjoitustyylissä on käännöksellisiä ongelmia, sillä alkuperäisen newyorkilaista puhetyyliä hakenut teksti ei meinaa erityisemmin hyvin kääntyä kirja-suomeksi. Tekstilaatikoiden käyttöä olisi voinut myös harkita tarkemmin, sillä ne vaihtelevat kertojaäänen ja milloin minkäkin hahmon sen hetkisten ajatusten välillä, mikä vaikeuttaa tarinan seuraamista.

Piirrostyyli on perinteistä pulp-kamaa ja toimii. Hahmot erottaa hyvin toisistaan ja ilmeikkyyttä löytyy ihan sopivasti. Ajoittain liikkeen sulavuudessa on puutteita, mutta se melkein istuu tyyliin paremmin kuin liian taidokas liikkuvuus. Painojälki toimii, eikä tämän kaltainen julkaisu mitään hienoa, paksua paperia kaipaakaan. Karhean paperin tuntu ja tuoksu kun ovat osa lukukokemusta.

Juonellisesti pienimuotoisemmat tarinat ovat ihan toimivia. Alkuperäiset lehdet ovat olleet hädintuskin Aku Ankan kokoisia läpysköjä, joten julkaisuun mahtuu kahdeksan lehteä ja kaksi tarinaa. Tämä aiheuttaa jokin verran yhteisjulkaisussa häiritsevää toistoa lukujen välillä, mutta tämä on ymmärrettävää. Koska McClane on tässä vasta juuri aloitteleva poliisi, on ymmärrettävää, että tarinat sinällään ovat pienimuotoisempia kuin mitä elokuvamaailmassa on tottunut. Allekirjoittanutta häiritsi eniten sankarin pakonomainen tunkeminen jälleen kerran tuuletinkanavaan. Toisaalta se, että McClane ei ole koko ajan tarinan keskipisteenä, toimii omalla kohdallani varsin hyvin.

Kokonaisuus on siis ihan ok. Missään nimessä sarjakuvaa ei voi suositella sellaiselle, jolle leffat eivät ole tuttuja, sen verran totaalisesti McClane jää esittelemättä ja oikeastaan sivulla varsin latteaksi ja yksiuloitteiseksi hahmoksi, jos hän ei ole entuudestaan tuttu. Mutta sarjakuvista pitävälle leffojen ystävälle tämä on ihan luettava lisä.

Toinen mielipide Routakodossa