Vaikka pyrin useimmiten lukemaan luotettavaa faktaa, ei sen aina tarvitse olla raskasta sellaista. :) Whiting kirjoittaa kevyellä, helppolukuisella tyylillä, jota on mukava ja nopea lukea. Aiheena hänellä on Tokion järjestäytynyt rikollisuus toisesta maailmansodasta lähtien ja erityisesti Yhdysvaltain ja Japanin suhteiden vaikutus siihen. Punaisena lankana teoksessa toimii Nick Zapetti, yksi Tokion menestyksekkäimmistä ulkomaalaisista liikemiehistä ja rikollisista, joka saapui Japaniin 1945 ja jäi sinne pysyvästi.

Kirja on hauska sekoitus Zapettin elämänkertaa, huvittavia ja osuvia tarinoita rikollisuudesta ja historiallista faktaa. Esiin tulee sellainen puoli Japania, joka jää ainakin ensi hätään monelta manga- ja animefanilta kätköihin. Toisaalta pelkästään tämän kirjan lukeminen antaa sellaisen vaikutelman, että Tokiossa ei muuta olekaan kuin korruptoituneita poliitikkoja ja järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä sinällään on aivan liian yksipuolinen näkökulma. Toisaalta kyseessä on sellainen puoli maasta, joka ei välttämättä ihan niin helpolla näy muussa historiankirjoituksessa, joten toki teoksella on paikkansa.

Kirjoitustyylistä paistaa läpi, että kyseessä on "coffee table literature" -teos. Syvempää analyysiä ei ole ja kirja on jaoteltu lyhyisiin kappaleisiin, jotta se on helppo laskea käsistä ja palata asiaan myöhemmin. Tämä toki tarkoittaa sitä, että akateemisesta näkökulmasta teos hädin tuskin raapaisee pintaa. Lisäksi sama tyyli, joka tekee kirjasta helpon lukea pätkissä, tekee siitä hieman katkonaisen, kun sitä lukee keskittyneemmin. Silti nopeana välipalana kyse ei ole hassummasta opuksesta ja aihe ainakin on kiehtova.

Kirjoittaja Wikipediassa