Druidit ja neodruidismi mielletään yhä melko vahvasti osaksi "new age -ajattelua", vaikka neodruidismi ja druideihin liittyvä muotivillitys on peräisin 1900-luvun vaihteesta, eikä siis ole erityisemmin "new", vaikka sen miten vääntäisi. Asiasta on liikkeellä myös paljon tieteeksi naamioitunutta huuhaata, joka ei juuri tarkempaa tarkastelua kestä. Niinpä  tämä, jo 1927 julkaistu yhteenveto siitä mitä (silloisen) argeologian ja historian tuntemuksen perusteella druideista ja druidismista voidaan sanoa oikeasti tiedettävän, on kirja paikallaan.

Koska druidit ja druidismi elävänä ja olemassa olevana uskontona eivät selvinneet Rooman valtakunnan leviämisestä, tietolähteitä on kolmenlaisia: antiikin kirjallisuuden viittaukset, arkeologia ja mahdollisesti suullisena perinteenä säilyneet myytit. Näistä ensimmäinen on luotettavin, viimeinen epävarmin lähde. Kendrick käy teoksessaan erinomaisesti läpi kaikki kolme ja antaa omat mielipiteensä siitä, mitä druidismista voidaan näin saatujen tietojen perusteella sanoa. Hän esittää faktat faktoina, hyvin perustellut mielipiteensä mielipiteinä, eikä mitenkään ota kantaa neodruidismin oikeellisuuteen, vääryyteen tai siihen ylipäätään, muuten kuin todetakseen sen olevan olemassa.

Lopputulos on hieman kuiva, mutta asiallinen teos, joka esittelee aiheensa hyvin.