Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla myyttisimmistä historiallisista naisista, joten hänen elämänkertansa on takuulla kiinnostavaa luettavaa. Ja näin olikin siitäkin huolimatta, että paikoitellen aikalaislähteiden painotuksen takia miehet Kleopatran elämässä pääsivät valloittamaan turhankin kanssa tilaa varsinaiselta kiinnostuksen kohteelta. Rooman historiaan paremmin tutustuneelle kirjassa ei välttämättä ole paljoakaan uutta tietoa - niin paljon siinä on jouduttu käyttämään roomalaisten historioitsijoiden jälkeensä jättämää materiaalia - mutta meille muille teoksessa riittää pohdittavaa. Naisnäkökulma ei haittaa, sillä Schiff tekee parhaansa suodattaakseen esiin todellisen kuvan machoilun takaa.
Kirjaa voi siis suositella niin naistutkimuksesta kuin historiastakin kiinnostuneille sekä ihan muuten vaan, sillä kevyt tyyli tekee lukemisesta hauskaa ja jännittävää. Tällaiset kirjat ovat hyvä esimerkki siitä kuinka aina totean tietynlaisen fantasian edessä, että jos haluan lukea poliittisesta juonittelusta ja vehkeilystä, nappaan mieluummin käteen aitoa historiaa. ;) Tosimaailman hovijuonittelut ovat parempaa jännitystä kuin melkein mikään fantasiasarja. Ja teoksissa ei yleensä vilise ihan niin paljon väkeä...
Palatakseni tähän teokseen, käteen osui kirjastosta tällä kertaa käännös, joka oli ok. Aina paikoitellen silmiin osui kohtia, joissa alkuperäinen englannin kieli paistoi häiritsevästi läpi ja muutamia itsestään selviä virheitäkin oli (joku aikaisempi lukija oli niitä jo ehtinyt lyikkärillä kommentoimaankin...), mutta pääosin kieli oli hyvää, luettavaa suomea. Olen tietokirjoissa yleensä vähemmän niuho käännöksille kuin romaaneissa, joissa kieli ei ole vain tiedonvälityksen väline, vaan tärkeä osa teosta.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.