Kolmas Odd Thomas -sarjan teoksista on ensimmäinen, jossa lahjakas grillikokkimme lähtee kotikaupungistaan Pico Mundosta. Kahden ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen Odd kaipaa rauhaa ja päätyy siksi vierailijaksi St. Bartholomew'n luostariin, jonka nunnat ja munkit pitävät koulua vammaisille lapsille. Ensi hätään elämä on rauhallista ja ainoa asia, josta Oddin tarvitsee huolehtia, on itsemurhan tehneen munkin henki, joka tuhoaa ajoittain paikkoja ja jota Odd yrittää saada siirtymään seuraavaan elämään. Rauha ei kuitenkaan kestä pitkään...

Näin kolmannessa osassa sarja on jo päässyt hyvään vauhtiin. Oddin taidot ja kyvyt on esitelty ja niitä ei sen ihmeemmin tarvitse käydä uudelleen läpi, joskin kirjassa on hitusen toistoa joko muistutukseksi tai siltä varoin, että joku lukee sarjaa väärässä järjestyksessä. Saman aikaisesti Koontz ei tunne pakottavaa tarvetta aliarvioida lukijoitaan, vaan viittaa surutta asioihin, jotka mainittiin ensimmäisessä kirjassa, mutta joille ei ollut tarvetta toisessa. Myös kirjoitustyyli on yhä samanlainen, kevyt ja hauska, mikä tekee kirjoista mukavaa luettavaa. Kirjan loppu tosin jää kaiken mysteerin ja jännityksen jälkeen hieman pettymykseksi.

Sarjasta itsestään on vaikea sanoa mitään uutta näin kahden kirjan jäljiltä, mutta kevyenä lukemisena sitä on helppo suositella jälleen kerran.