Tämä vuodelta 1983 peräisin oleva scifi/hakkeri-trilleri taisi olla ensiesittelyni niin tietokonepeleihin, hakkerointiin kuin Mathew Broderickiinkin. Tarinassa Broderickin esittämä David on nuori tietokonenörtti, videopelaaja ja hakkeri, joka yrittäessään löytää puhelinverkon kautta reittiä tietokonepelejä tekevän yrityksen koneille sattuukin vahingossa pääsemään käsiksi armeijan supertietokoneeseen. Kun David alkaa pyörittämään sotapelisimulaatiota koneella, tilanne karkaa käsistä nopealla tahdilla...
WarGames on hyvä leffa sekä nostalgia-arvoltaan että muutenkin. Broderick tekee hyvän suorituksen hätääntyneenä teininä, joka ei tiedä kehen luottaa. Nykyään moni elokuvan juonen käänteistä ovat jo kliseitä, mutta pitää muistaa, että tämä on se tarina, josta ne ovat pitkälti peräisin. Samoin myös elokuvan tekniikat - niin ne, joita käytetään tarinassa, kuin elokuvan valmistamisessa käytetyt - ovat nykyään auttamattomasti vanhentuneita ja vaikuttavat nostalgisilta, mutta aikoinaan kyseessä oli uusinta uutta. Hakkerointi oli tuolloin vielä suurelle yleisölle aivan outo ja tuntematon asia.
Tekniikan lisäksi elokuvassa on myös runsaasti ihan aidon oloista henkilödraamaa niin teiniromanssin kuin isä-poikasuhteidenkin puolesta. Kun sekaan heitetään vähän toimintaa, niin kokonaisuus toimii. Toki joitakin kulmia juonessa on vedetty suoriksi - elokuvan AI on tasolla, johon emme vieläkään ole päässeet, ja kukaan teknologian ammattilainen ei suunnittelisi järjestelmää, jossa ei ole minkäänlaista varajärjestelmää tai katkaisinta - mutta ne on pakko antaa anteeksi, jotta päästään kysymään scifin perimmäinen kysymys: entä jos...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.