Ensimmäisen kerran, kun törmäsin Ultimate Spider-Maniin, tulin verranneeksi näitä pitkäkestoisia, monimutkaisia, useissa lehdissä rönsyileviä tarinoita elämään: "saapuessamme paikalle tarina on kesken ja useimmiten emme koskaan saa tietää miten se päättyy". Nyt on pakko syödä sanoja vähän, kun kas kummaa, tälle sarjalle löytyykin päätös ja aika totaalinen sellainen. Tai sitten ei. Onkohan yksikään Marvel-sankari koskaan kuollut pysyvästi?

No jaa. Joka tapauksessa tämä tarina on supersankarisarjakuvaa parhaammasta päästä: draamaa, seikkailua, uhrauksia, hyviä pahiksia, pahoja hyviksiä... What more could you ask for? Pääpaino on taisteluilla, mutta tarinassa otetaan onneksi myös hengitystaukoja, joiden aikana ehditään syventämään hahmoja ja palautumaan sen verran, että taistelut vaikuttavat kiinnostavilta ja jännittäviltä, eivätkä vain puuduttavilta.

Tavallaan on sääli, että Marvel ei raaski antaa sarjojensa loppua, vaan jokainen piste onkin tavalla tai toisella pilkku. Tämä tarina olisi nimittäin erinomainen ja monella tapaa realistinen loppu sarjalle, jota sen jatkuminen ja Peter Parkerin myöhempi henkiin herääminen vain vesittävät.

Ultimate Spider-Man Wikipediassa