Kolmas vanhoista TMNT-elokuvista on fiilikseltään lähempänä ensimmäistä kuin pikaisesti tehty kakkososa. Tässä elokuvassa kilpparit päätyvät taikakapineen ansiosta seikkailemaan menneisyyden Japaniin.
Animefanina kaikki Japaniin liittyvä on tietenkin minulle mielenkiintoista, mutta olen aina pitänyt tästä elokuvasta, jopa ennen kuin tutustui animeen. Nyt aikuisena elokuvaan vaikuttavat jonkin verran toki nostalgialasit, mutta muutenkin se toimii hömppäviihteenä, kun huvittaa katsoa jotain kevyttä ja hauskaa, jossa ei paljoa tarvitse ajatella. Vakavampien aiheiden lomassa myös aivot kaipaavat lepuuttamista. :)
Plussaa elokuvassa on Elias Koteaksen paluu varsinkin aikamatkustajista huolta pitävänä Casey Jonesina ja lisäksi myös menneisyydessä kilppareiden kanssa seikkailevana Whitinä. Casey Jones on aina ollut suosikkihulluni TMNT-maailmassa ja mielihahmo suosikkikilpparin eli Rafaelin jälkeen. Koteaksen versio on mainio ja hauska, joten vaikka häntä ei elokuvassa paljoa näykään, niin sekin vähä on tervetullutta.
Täytyy sanoa, että näistä vanhoista elokuvista varsinkin ensimmäisessä ja tässä kolmannessa osassa on juuri sopivaa leikkimielisyyttä ja henkeä. Uudemmat animoidut versiot tuppaavat unohtamaan tarinan ja hahmojen tärkeyden erikoistehosteiden räiskeessä, mikä synnyttää tyhjäpäiväistä toimintaa lapsille, mutta ei mitään mihin aikuisempi fani voisi paneutua. Niin alkuperäiset sarjakuvat kuin nämä aikaisemmat elokuvatkin toimivat koko perheelle, sillä niissä on huumoria ja hauskanpitoa myös vanhemmalle katsojalle, kunhan oma asenne on kohdallaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.