Tämä on itseasiassa tenttikirja, mutta luettua sekin tuli. :) Ja ihan kiinostavakin oli. Kirja käsittelee yleisellä tasolla erikoisalojen viestintää ja keskittyy nimenomaan kirjoitetun erikoiskielen analyysiin. Esimerkkejä on otettu eri aloilta havainnollistamaan analyysia.

Vaikka osa kirjassa esitetyistä teorioista oli minulle jo entuudestaan tuttuja, kirja oli kuitenkin kiva lukea kertauksena ja ok kirjoitettu. Hieman kuivakka tietenkin, mutta se nyt on tyypillistä varsinkin pohjoismaisille tiedeteoksille.

Kiinnostavaa kirjassa oli myös se, että se on luettavissa netissä. :)

Niille, jotka mahdollisesti huomasivat ja ihmettelevät, kun kehuin jo valmistuneeni: avoin yliopisto edistää ikiopiskelemista. ;) Eli ennen opiskelin ja tein töitä siinä ohessa, nyt teen töitä ja opiskelen siinä ohessa... :D

Kirja netissä

Ajatuksia kirjasta

Tärkein kirjan herättämistä ajatuksista oli se, kuinka nykyään ei enää ole mahdollista hallita koko tiedon määrää, kuten aikoinaan. Tiedemiehet ja ihmiset ylipäätään ovat riippuvaisia toisistaan, sillä tarvitsemme toisiamme ja toisten omaamaa tietoa. Vastapalvelukseksi pystymme sitten tarjoamaan muille omalta erikoisalaltamme tulevaa tietoa. Hullu tiedemies on melkein mahdottomuus, sillä kukaan ei voisi enää valmistaa mitään isoa yksin ilman apua. Joko tietotaito tai varusteet, tod. näk. molemmat, puuttuisivat.