D. Gray-Man on niitä shonen manga -sarjoja, joista olen ollut pitkään tietoinen, mutta en ihan niin kiinnostunut, että olisin viitsinyt ostaa. Nyt käsiin kuitenkin sattui edullinen 3in1-pokkari, jossa kolme ensimmäistä kokoomateosta on ahdettu samoihin kansiin ja hintaa laskettu vielä vähäsen käyttämällä tavallista ohuempaa ja laadultaan huokoisempaa painopaperia kansien välissä. Näin sitä saadaan koukutettua uusia lukijoita vanhalle julkaisullekin (ja mahdollisesti suututettua vanhoja faneja, jotka ovat aikoinaan maksaneet omista kirjoistaan täyden hinnan, mutta oh well).
Sarja on kevyttä shonen-mättöä niin hyvässä kuin pahassakin. On traaginen päähahmo Allen Walker, joka on (tietenkin) nuoresta iästään mukana Millenium Earl -nimistä pahista ja tämän kätyreitä vastaan taistelevassa Exorcist-järjestössä. On viittauksia niin orvon Allenin traagisesti kuolleeseen isään, Allenin omaan syntiin, joka toi hänet Exorsist-järjestöön, kadonneeseen oppi-isään kuin suureen kohtaloonkin. Ja on tavanomainen joukko erilaisia kiinnostavia hahmoja niin hyvisten kuin pahistenkin joukossa, jotka usein osoittautuvat päähahmoa kiinnostavimmiksi. Mausta reippaalla annoksella yhteenottoja ja tilannekomiikkaa ja vot. Valmista tuli.
Sarjassa ei ole siis mitään varsinaisesti uutta tarjolla, mutta eipä siinä ole sen suurempia vikojakaan. Kiinnostava hahmosuunnittelu ja eläväiset hahmot vievät huomion paikoitellen köyhistä taustoista ja ainakaan hahmot eivät missään nimessä mene sekaisin toistensa kanssa. Tämä kun on joillakin piirtäjillä selkeä ongelma. Aineksia on kaikenlaiseen kiinnostavaan draamaan niin menneessä kuin tulevassakin, mutta näin kolmen kirjan aikana niistä ei vielä saatu kuin pieniä häivähdyksiä. Yleisesti ottaen juonen kuljetus on ok, hahmoihin tutustuttaminen ja niiden kehitys ongelmatonta ja piirrosjälki helppolukuista ja mukavan näköistä.
Eli viihdyttävää luettavaa, mutta ei mitään koukuttavaa sellaista.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.