Mainitsin jo edellisessä kirjoituksessa siitä kuinka pidän Careyn kerronnassa hänen tavastaan rohkeasti tuoda tarinaan uusia hahmoja ja palata heidän pariinsa myöhemmin ilman sen ihmeellisempää fanfaaria. Tämä osoittaa melkoista luottamusta lukijan muistiin ja kykyyn tunnistaa avaintekijöitä tarinassa. Tämä ote jatkuu vain neljännessä kokoelmapainoksessa, kun painoksen viimeisessä tarinassa, joka on alunperin julkaistu lehtinumerolla 61, tuodaan takaisin hahmo, joka esiteltiin syvällisesti aivan sarjan ensimmäisessä tarinassa. :)

Toki Carey kirjoittaa muutenkin hyvin lukeneelle yleisölle, sillä kuten Neil Gaiman, jonka luomasta hahmosta koko tarina on saanut alkunsa, myös Careyn kertomukset vilisevät lainauksia ja viitteitä sekä suoraan hahmojakin niin historiasta, mytologiasta, kirjallisuudesta kuin tieteistäkin. Samalla mukana on myös monia kiinnostavia tarinoita ja hahmoja, jotka Carey on luonut itse. Kokonaisuus on vivahteikas ja monisyinen tarina, joka pysähtyy aika ajoin hengähtämään yksitäiseen kertomukseen, joka (ainakin ensi silmäyksellä) vain sivuaa pääjuonta. Toisaalta nämä sivujuonteet saattavat myöhemmässä vaiheessa käydä yllättävänkin tärkeiksi. joten kaikki ei ole aina sitä miltä päältä näyttää.

Juuri tästä pidän parhaissa tarinoissa, oli kyse mistä mediasta tahansa. Tarinan pariin voi palata yhä uudelleen ja uudelleen ja aina siitä löytyy uusia vivahteita, uusia puolia, asioita, jotka ensi lukemalla jäivät huomaamatta tai jotka saavat uudenlaisia kaikuja, kun saman kohdan lukee tietoisena tulevasta. Ja vaikka Lucifer onkin monin tavoin itsekäs ja röyhkeä ryökäle, josta ei välttämättä halua pitää, tarina kehittyy tavoilla, jotka tekevät hänestä silti pienimmän pahan, joten pakostakin tulee oltua hänen puolellaan. Toki mukana on myös muita hahmoja, joihin on helpompi samaistua.

Kaiken mytologian ja fantasian sekaan tuodaan lisäksi vakavia aiheita, joiden käsittelyä Carey ei kaihda. Hyvän ja pahan rajat, ihmisten oikeus omaan tahtoon ja vastuu omien tekojensa seuraamuksista, myös raiskaus ja tapa, jolla yksi nainen suhtautuu siitä seuranneeseen raskauteen... Nämä eivät ole pääteemoja kokonaistarinassa, mutta kylläkin tiettyjen hahmojen pääteemoja, jotka määrittelevät heidän tapansa toimia, heidän motiivinsa tarinassa. Ei siis ihme, että näistä riittää luettavaa useammaksi kerraksi.