Vuosituhannen vaihteessa Marvel uusi universumiaan Ultimate-versiossa. Mukaan kuului päivitetty versio yhdestä suosikkisankaristani eli Hämäristä. Tämä sarja loppui 2009, mutta aloitettiin uudelleen nimekkeellä Ultimate Comics vuonna 2011. Ja nyt lukemani opus kerää viimeksi mainitun sarjan ensimmäiset kuusi osaa yksiin kansiin.

Kai.

Okei, tuli siis jälleen todistettua, että yksi siihen, että Marvelin ja DC:n hahmot ovat suosittuja, mutta sarjakuvat eivät menesty ihan niin hyvin, on kun sarjoihin on niin vaikea päästä sisään. Kaltaiseni satunnainen lukija, joka valikoi tiettyjä hahmoja ja tiettyjä tarinakokonaisuuksia joko summamutikassa saatavuuden mukaan tai koska ne vaikuttavat kiinnostavilta, joutuu pakostakin hyväksymään sen, että aivan kaikki ei vain aukene. Tässäkin kirjastosta käsiin osuneessa opuksessa on vaikka mitä taustajuttua, josta en ole koskaan kuullutkaan. Ihan kuin oikeaa elämää oikeastaan: saapuessamme paikalle tarina on kesken ja useimmiten emme koskaan saa tietää miten se päättyy.

Kaiken tämän kun sivuuttaa, kyseessä on kiinnostava versio Peter Parkerista. Tämä Peter on teini, jonka moderni täti tietää mihin poika katoaa aina, kun jotain vakavampaa sattuu. Hänellä on kavereita (osa voimilla, osa ilman), tyttöystävä ja pari eksääkin, ja hän yrittää tulla toimeen maailmassa parhaansa mukaan. Tämä pätkä hänen elämäänsä ei sisällä mitään maailmanloppua ennakoivaa superpahista, vaikka jonkin verran taistelua saadaankin aikaiseksi. Juonen tärkeimmät kohdat tapahtuvat Peterin yksityiselämässä, kun May-täti päättää perustaa epävirallisen superteinien nuorisokodin. @_o

Lopputulos on teinidraamaa parhaimmillaan ja vaikka en sitä pitemmän päälle kestäisikään, näin pieninä annoksina se toimii ihan hyvin viihdykkeenä. :) Bendisin tarina toimii, Lafuetten piirrosjälki hivelee silmää ja Ponsorin värimaailma ei ole liian räikeä. Ei siis parasta mitä tältä saralta on koskaan nähty, mutta ihan lukemisen arvoista silti.