Dante's Inferno -animaatio perustuu saman nimiseen videopeliin, joka puolestaan saa inspiraationsa Dante Alighierin eeppisestä runosta Divina Commedia. Sen enempää pelissä kuin animaatiossakaan ei tosin ole paljoakaan jäljellä alkuperäisestä runosta.

Allekirjoittanutta tässä animaatiossa kiehtoi se, että vaikka kyse on yhtenäisestä tarinasta, jokaisen tarinan osan on ohjannut ja animoinut eri taho. Tyylit vaihtelevatkin suuresti osasta toiseen, niin animaation kun tarinankerronnan kannalta. Ääninäyttelijöillä onkin sitten melkoinen urakka pitää katsojalle selvänä kuka kukin milloinkin on, vaikka koko tarinan läpi kulkevia hahmoja ei paljoa olekaan.

Lopputulos on elokuva, joka on visuaalisesti paljon kiinnostavampi kuin juoneltaan. Juonta olisi parantanut tietty yhtenäisyys eri osien  välillä tai ainakin se, että eri tyyleihin olisi siirrytty vähemmän töksähtelevästi. Yleisesti ottaen videopelin juonesta nyt ei niin paljoa irti saa kuitenkaan, joten kirjoittajien olisi kannattanut palata hieman enemmän Alighierin pariin ja tuoda tarinaan enemmän syvyyttä. Animaatio puoli sen sijaan on tosiaankin hyvi tehtyä ja hyvinkin kiinnostavaa, kun pääsee näkemään eri ohjaajien ja studioiden näkemyksiä samasta aiheesta.

Wikipediassa