Tämän kirjan parissa menikin sitten nolostuttavan pitkä aika. ^_^'
Syynä oli kiireinen kevät, jonka aikana kirja pääsi unohtumaan, kunnes otin ihan asiaksi palata sen pariin ja lukea mokoma loppuun.
Sinällään asiaintila harmitti, että itse asiassa pidän tästä sarjan osasta melkein eniten lukuun ottamatta aivan "ensimmäistä" teosta eli kirjaa Dune. Normaalisti sanoisin, että väkeä on liikaa, mutta onnekkaasti satun pitämään kaikista kirjan hahmoista ja Herbert vanhemman tapa kirjoittaa paljon eri hahmojen sielunmaailmasta ja ajatuksista tapahtumien lomassa tekee kirjasta todella mielenkiintoista luettavaa. Tyyli ei välttämättä ole kaikkien makuun, mutta sopiii minulle erinomaisesti.
Juonellisesti kirja jatkaa siitä mihin edellinen osa jäi. Bene Gesseriitat käyvät häviävää sotaa Honored Matres -järjestön kanssa, kiinni jäänyt Matre Murbella ja Duncan Idahon ghola ovat toisistaan seksuaalisesti riippuvaisia ja heitä piilotellaan yhdessä ainoan jäljellä olevan Tleilaxu-mestarin Scytalen kanssa Bene Gesseriittojen pääplaneetalla Chapterhousella. Sheaana kasvattaa matoja ja muuttaa planeettaa uudeksi Duneksi samalla, kun Bene Gesseriittojen johtaja Odrade koettaa keksiä tapaa voittaa Matret ja Dunella kuolleen Teg Milesin ghola kasvaa tarpeeksi isoksi, jotta hänen muistonsa voidaan palauttaa ja hän voi jälleen johtaa järjestön sotavoimia.
Taustalla näemme vilahduksia vielä monesta salaisuudesta, mukaan lukien syyn Matrejen paluuseen vanhaan keisarikuntaan...
Kuten sanottua, väkeä, jännitteitä ja juonenpätkiä riittää, mutta Herbert vanhemman onnistuu kutoa niistä todella kaunis kokonaisuus, joka on lukukokemuksena yllättävän rauhallinen. On harmi, että tämä jäi hänen viimeiseksi teoksekseen tässä sarjassa, sillä vaikka kronologisesti jäljellä olevat kaksi osaa (kirjoja on varsinaisesti vielä kolme, sillä tänä vuonna julkaistu Mentats of Dune sijoittuu sarjassa menneisyyteen), Hunters of Dune ja Sandworms of Dune perustuvatkin hänen muistiinpanoihinsa, paljon niistä on kotoisin Herbert nuoremman ja Kevin J. Andersonin mielikuvituksesta.
Tässä välissä tätä ikuisuuksia kestänyttä lukuprojektiani voin jo sanoa melkoisella varmuudella, että voin lämpimästi suositella Herbert vanhemman teoksia kenelle tahansa, mutta Brian Herbertin ja Kevin J. Andersonin kirjat käyvät kevyemmästä (joskaan eivät lyhyemmästä...) lukemisesta, joka sopii niille, jotka haluavat lisätietoja tästä maailmankaikkeudesta, mutta joita ei haittaa liikaa kirjojen huonompi laatu.
Tässä hommassa on suttaantunut aikaa melkoisen pitkään - aloitin Dune-sarjan lukemisen sentään vuonna 2012... - osaltaan juuri siksi, että osa kirjoista ei vain vienyt mukanaan tavalla, joka olisi innostanut nopeaan ahmimiseen. Toki lukutahtiin vaikuttaa myös kirjojen paksuus (yli 500 s. / opus), tapani lukea myös faktateoksia saman aikaisesti, ajoittainen eksyminen fanfictionien maailmoihin, jolloin aikaa muulle lukemiselle ei jää, ja päivätyöni tekstin parissa, joka usein vie innon iltalukemiselta ainakin kiireisimpinä aikoina. Joka tapauksessa pyrkimyksenäni on nyt yrittää kahlata itsepäisesti jäljellä olevat kolme opusta vielä tämän vuoden puolella loppuun, jotta pääsen vaihteeksi lukemaan jotain aivan muuta. :)
En voi silti väittää, etteikö projekti olisi ollut varsin antoisa kaikesta huolimatta, sillä puutteistaan huolimatta myös Brian Herbert ja Kevin J. Anderson ovat luoneet kiinnostavan ja uskomattoman laajan maailmankaikkeuden tarinoissaan ja tarinoilleen, ja Herbert vanhemman teokset ovat kaikin puolin olleet erinomaista luettavaa. Tietystä kilpaväsymyksestä huolimatta aion viedä homman loppuun asti.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.