Punainen jättiläinen julkaisi Hopeanuolen  ja Weedin seuraksi hyvin löysästi Jack Londonin romaaniin Valkohammas. Nykypäivään siirretyssä tarinassa seikkailee kyllä koirasusi, kuten Londonin alkuperäisessä tarinassakin, mutta isäntä on vaihtunut japanilaiseksi, joka toimittuaan vuosia Alaskassa metsänvartinaja, palaa Japaniin etsimään hänen oppi-isänsä murhannutta salametsästäjää.

Koirasuden lisäksi alkuperäisestä tarinasta on mangaan jäänyt ajatusmaailma, jossa pahat ihmiset käyvät taistelua hyvää luontoa vastaan, sekä juoni, jossa isännästään eroon joutunut uskollinen koirasusi vaeltaa pitkiä matkoja päästäkseen takaisin kotiin.

Varsinaisesti minua ei häiritse tarinan etääntyminen lähteestään. Vastaavaa on nähty niin lännessä kuin idässäkin aikaisemminkin ja sarjaa ei kuitenkaan väitetäkään uskolliseksi inspiraationsa lähteelle. Kustantaja saa bonusta värisivujen sisällyttämisestä sarjan molempiin kirjoihin. Itse teos on ihan toimiva seikkailu, jossa tosin jää välillä ärsyttämään jatkuva kauhistelu, hämmästely ja huutaminen. Piirros- ja tarinankerrontatapa ovat toki tyypillisiä 1990-luvun sarjoille, mutta se meinaa silti jäädä häiritsemään. Noin muuten piirrosjälki on ihan ok, joskin kovin jähmeää ja ilmeetöntä.

Jos kyseessä olisi ollut pidempi sarja, se luultavasti olisi jäänyt ostamatta tai kesken, sillä vaikka olenkin Hopeanuolesta ja Weedistä pitänyt, tämä tarina ei varsinaisesti napannut. Kaksiosaisena se kuitenkin oli tarpeeksi lyhyt, että tämän verran jaksoi paneutua.