Edellisessä kirjoituksessa oli jo jotain Bill Willinghamin satujen uudelleen visioinnista. Sarjan neljä ensimmäistä kokoelmakirjaa kattavatkin tarinaa jo aikalailla. Kiinnostavin hahmoista on kieltämättä Bigby eli iso paha susi, joka ihmishahmossa toimi satuhahmojen itselleen luoman yhteisön poliisina, mutta sekaan mahtuu paljon muutakin kiinnostavaa. Ihan ensimmäisessä tarinassa päätään kohottaa tosin myös suomalaisen lukijan kannalta hieman hämäävä kulttuuriero, joka johtuu siitä, että englanninkielessä Snow White seikkailee sekä tarinassa Lumikista että tarinassa Lumivalko ja Ruusunpuna. Willinghamin englanninkieliseen satumaailmaan perustuvassa tarinassa hahmot yhdistyvät yhdeksi, mutta suomenkielisessä vastaava ei olisikaan yhtä loogista.

Kokonaisuutena sarja on todella kiinnostava uudelleen tulkinta joistakin kaikkein rakastetuimmista hahmoista. Tarinoiden versiot ovat helposti varsin yksiulotteisia ja stereotyyppisiä, joten kun niistä tehdään moniulotteisempia, enemmän ihmismäisiä hahmoja, niin tulokset ovat kiinnostavia. Usean kerran naimisissa ollut, naisia käytännössä työkseen hurmaava ja hyväksikäyttävä Prince Charming eli Prinssi Rohkea on mainio esimerkki, kuten myös ikiajoiksi pojaksi juuttunut Pinokkio.

Taiteesta on vaikea sanoa mitään, kun amerikkalaistyylisesti mukaan mahtuu ainakin puolen tusinaa eri artistia, mutta yleisesti ottaen taso on hyvä, vaikka yhden artistin tyylistä saattaakin pitää enemmän kuin toisen.